Suomi komeilee usein tilastojen kärkikahinoissa niin turvallisuutensa, elintasonsa kuin koulutustasonsa ansiosta. Suomen koulujärjestelmä ja suomalaisten kouluttautuneisuus on pitkään tunnettu myös maailmalla ja on todella ylpeyden aihe. Useana vuonna Suomen koulutusjärjestelmä on valittu jopa maailman parhaaksi.

Monet tutkimukset ovat todenneet suomalaisen peruskoulujärjestelmän kansainvälisissä vertailuissa parhaaksi jättäen muiden kehittyneiden maiden koulut taakseen. Myös nuorten tietotasoa mittaavat PISA (Program for Intelligence Student Assesment) tutkimukset ovat antaneet suomalaisten kannalta erittäin hyviä tuloksia ja nuorten ovat kansainvälisessä vertailussa maailman huipulla.  

Mikä on menestyksen salaisuus?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvyyttä ja sen salaisuutta on tutkittu paljon. Monissa maissa toki haluttaisiin ottaa mallia Suomen toimivasta järjestelmästä, mutta resepti menestykseen ei ole yksinkertainen, vaan koostuu monista osa-aluista. Monet asiantuntijat pitävät yhtenä kulmakivenä Suomen peruskoulun maksuttomuutta.

Suomessa on toki verrattain vähän oppilaita, sillä väkilukumme on useita maita pienempi. Tämä saattaa myös vaikuttaa korkeaan koulutuksen laatuun. Tärkeitä tekijöitä ovat myös perusteelliset opintosuunnitelmat unohtamatta korkeasti koulutettuja ja osaavia opettajia.

Jopa 65 prosentilla suomalaisista on kolmannen asteen tutkinto. Tämä viestii siitä, että peruskoulusta annetaan hyvä ponnistuslauta tulevaisuuteen ja opiskellaan perusaineita riittävästi. Myös suhtautuminen jatko-opintoihin on yleisesti ottaen positiivinen ja suomalainen koulutusjärjestelmä koulutettuine opettajineen kannustaakin jatko-opiskeluun jo koulutaipaleen alkumetreiltä saakka.

Oppilaita kannustetaan myös toteuttamaan itseään ja valitsevaan syventäviä opintoja mielenkiintojensa mukaan. Näin tähdätään mahdollisiin tulevaisuuden ala- ja jatkokoulutus valintoihin.

Peruskoulu on tasavertainen kaikille 

Yksi Suomen koulutusjärjestelmän suuri ero eri maiden tilanteeseen on tasapuolisuus. Peruskoulu on kaikkien saatavissa, ja pakollinen, mutta erot koulujen välillä ovat pieniä. Tämä perustuu maanlaajuiseen opintosuunnitelmaan ja luokka-asteille asetetuille tavoitteille ja suunnitelmille.

Koulut ovat lähes poikkeuksetta julkisia, eikä eroa julkisen ja yksityisen koulutuksen välillä juuri ole. Monessa maassa tilanne on varsin toisenlainen. Yksityinen koulutus on kallista mutta usein takaa aivan eritasoisen laadun kuin julkinen koulutus, jota pyöritetään negatiivisella budjetilla venyttäen luokkakokoja ja opettajien jaksamista jatkuvasti. Suomessa jokainen oppilas on suhteellisen tasa-arvoisessa asemassa myös jatko-opintojen suhteen.

Vain harva jää luokalle

Lähes kaikki suomalaiset nuoret suorittavat peruskoulun tavoiteajassa, joten luokka-asteiden uusiminen on, jälleen monista muista maista poiketen, harvinaista. Mihin suomalaisen peruskoulun hyvyys oikein perustuu? Monet uskovat, että suomalaiset ovat olleet erityisen rohkeita koulutus suunnittelussa. Toisin sanoen meillä on aina uskallettu tehdä toisin kuin muualla maailmassa.  Opetussuunnitelma ja oppilaiden testaus ovat poikkeuksellisen innovatiivisia, ja koulutuksen kaikissa vaiheissa keskitytään oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Suomalaiset ovat saaneet kehuja myös koulujen arkkitehtuurista, joka tarjoaa hyvän ympäristön monipuoliseen oppimiseen ja toisaalta auttaa osaltaan opettajia vaativassa työssään.

Lisää motivaatiota opiskeluun valinnanvapaudella

Suomalaista koulutusjärjestelmää ja erityisesti peruskoulua kiitellään myös oppilaille annettavasta valinnan vapaudesta aina tarhasta korkeakouluihin saakka. Toki perusaineet ja opetuksen kulmakivet ovat kaikille samat, mutta oppilaille annettaan jo nuorina valintoja ja mahdollisuuksia opiskella enemmän haluamiaan oppiaineita.

Oppivelvollisuuden päätyttyä suurin osa suomalaisista jatkaa opiskelua. Valintoja on monia ja tässä vaiheessa joko suuntaudutaan ammattiin johtavaan tutkintoon tai jatketaan opiskelua lukiossa, josta monet suuntaavat joko yliopistoon tai maailmalla kiitosta saaneeseen koulutuselimeen, ammattikorkeakouluun.

Suomalaiset opettajat ovat korkeakoulutettuja

Joskus otamme itsestäänselvyytenä korkeasti koulutetut opettajamme, joilla on pedagogista osaamista. Tämä ei ole suinkaan itsestään selvää kaikissa maissa. Ulkomailla on erityisesti julkisen sektorin kouluissa usein puute koulutetuista opettajista opettajien huonon arvostuksen, huonojen palkkojen ja vaativan sekä stressaavan työn vuoksi. Suomessa opettajan ammattia kunnioitetaan suhteellisen paljon vaikka Suomessakin puhutaan ja erityisesti päiväkotien kohdalla ollaan huolissaan opettajien jaksamisesta jatkuvasti kasvavien ryhmäkokojen ja uudenlaisten haasteiden keskellä.

Opettajamme ovat pääsääntöisesti aina korkeakoulutettuja ja opettajan ammattiin tähtääviin tutkintoihin kuuluu aina pedagogisia opintoja. Alalla on tiukat vaatimukset, eikä edes sijaisuuksia pääse tänä päivänä tekemään kuka tahansa. Näin on saatu pidettyä yllä korkeaa opettamisen tasoa ja toisaalta tasa-arvoistettua eri oppilaitokset ja kaupungit vertailussa. Yhtä hyvä tasoista opetusta tulisi saada kaikkialla Suomessa, jokaisessa koulussa.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän antamat eväät 

Suomalaiset nuoret pärjäävät hyvin kansainvälisissä koulumenestystä ja tietoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalainen koulujärjestelmä antaa hyvät perusteet alalle kuin alalle ja valinnan vapautta sekä suuntautumisvaihtoehtoja on sopivasti. On myös huomattava, että suomalaiset ovat kielitaitoisia.  Peruskoulun päätyttyä osataan vähintään kolmea kieltä, useat ottavat vielä vapaavalintaisen kielen opiskeluun. Kieli tarjonta vaihtelee eri oppilaitosten välillä, mutta useimmiten on mahdollisuus useampaan vapaaehtoiseen kieleen. Myös etä- ja verkko-opiskelu mahdollisuudet ovat nykypäivänä mahdollistaneet vapaa valinnaisten kurssien suorittamisen muuhun kuin omaan oppilaitokseen, joka laajentaa kieli- ja opiskelutarjontaa entisestään.

Katse tulevaisuuteen

Jotkut suomalaiset asiantuntijat ovat huolissaan koulutusjärjestelmämme tulevaisuudesta. Onko sitä päivitetty riittävästi vastaamaan jatkuvasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeita? Onko Suomi jatkossakin kansainvälisten listauksien kärjessä?

Opetussuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti ja toisaalta Suomessa on otettu käyttöön monimuotoisia opetusmenetelmiä ja suhteellisen rohkeasti kokeiltu uusia opetus- ja oppimistyylejä. Vain oppimalla uutta ja päivittämällä järjestelmää, sekä kuuntelemalla niin asiantuntijoita, opettajia, oppilaita kuin työelämän vaatimuksia ja nykytekniikan uusia tuulia, tulee Suomi pysymään opintokelkassa mukana.